KUVA: Koko julkaisun voi ladata netistä osoitteesta www.kerhokeskus.fi/easydata/customers/kerhokeskus/ files/liitetiedostot/koulun_kerhotoiminta_julkaisu.pdfHellström, M. (2004). Kerhovetoiset koko koulun näytelmät. Teoksessa A. Pietilä (toim.), Kerhotoiminta- näkökulmia kerhotoiminnan kehittämiseen. Helsinki: Opetushallitus, 23- 28.
NOIN kymmenen vuoden välein julkisessa keskustelussa vaaditaan, että koulutyössä, pitää keskittyä olennaiseen, perusasioihin. Vaatimus 2000-luvullaonkin mennyt läpi ainakin tuntijakopäätöksissä ja opetussuunnitelman perusteissa. Ja vastaavasti taito- ja taideaineet on siirretty monta piirua marginaalia kohti. Tekisimieli kysyä arvovalinnan järkeä, mutta ei kannata. Professori Gunnar Adler-Karlsson kirjoitti jo 1980-luvulla, että päättäjät ovat istuttaneet järkensä tilalle säästöporsaan. Hyvin voivalla ja kilpailukykyisellä Suomella ei ole varaa yhtä laajaan yleiseen taidekasvatukseen kuin aikaisemmin. Mutta onko meillä varaa kääntää selkä taiteelle?
Taidekasvatuksella on erinomaisen tärkeä vaikutus lapsenkasvuun. Siinä ovat keskeisiä esteettinen orientaatio ja esteettinen elämys. Ihmisellä on neljä periaatteellisesti erilaista tapaa kohdata maailma:
• tiedollinen,
• moraalinen,
• esteettinen ja
• pragmaattinen.
Kun olemme kiinnostuneita maailmasta tiedollisesti, kysymme, mikä on totta, kun moraalisesti, kysymme, mikä on oikein, kun pragmaattisesti, kysymme, mikä toimii. Kun kohtaamme elämää ja maailmaa esteettisesti, kysymme, mikä on kaunista ja mikä rumaa.
Kukaan ei tavallisesti kohtaa maailmaa vain yhdestänäkökulmasta. Eri orientaatiot sekoittuvat toisiinsa. Kun totuus, oikea ja kauneus yhtyvät toimivuuteen, maailma muuttuu. Jokainen neljästä kohtaamistavasta on yksinään vajaa. Ihminen, joka kykenee kohtaamaan maailmaa eri tavoin–ei vain yhdestä ja samasta näkökulmasta–on elämässä vahvoilla.
ESTEETTINEN ORIENTAATIO tarvitsee virittämistä. Lapsi tarvitsee tilaisuuksia kohdata taidetta. Lapsi tarvitsee mahdollisuuksia tehdä itse taidetekoja: kertoa taiteen keinoin, miltä elämä ja maailma heistä näyttävät ja tuntuvat. Sekäkokijana että tekijänä lapsi oppii paljon arvokasta taiteesta ja elämästä.
Taiteen keinoin voidaan käsitellä monia asioita, jotka ovat tiedollisen kasvatuksen tuolla puolella: iloa, surua, ystävyyden merkitystä, kuolemaa–asioita, jotka ovat askarruttaneet ihmisiä ikiaikaisesti saduissa ja tarinoissa.
Taiteen keinoilla opitaan oppimaan muillakin keinoilla kuin ratiolla. Jokainen meistä voi ajautua taiteen äärellä voimakkaaseen tunnetilaan. Aarne Kinnunen on käyttänyt tästä ko-kemuksesta käsitettä esteettinen elämys; saamme kosketuksen taideteoksen sisäiseen viestiin. Vakuutumme, että arjen harmauden seassa on asioita, jotka ovat merkittäviäja tärkeitä. Ellei ihminen kykene tuntemaan elämyksiä, on hyvin vaikeaa tavoittaa elämän merkitystä.
Taiteen oppituntien vähetessä taidekasvatuksen tulisi ottaa paikkansa koulun kerhotoiminnassa. Kerhotoiminta on koulujen vähiten normitettu toiminta-alue. Alue, jossa kaikki on vapaaehtoista. Parhaimmillaan kerhojen taidekasvatus voi tarjota lapsille mahdollisuuden tutustua itseensä ja kokea turvallisesti maailma, sekä hyvä että paha, sekä kaunis että ruma. Kerhoissa syntyvää kannattaa linkittää koulun viralliseen toimintaan ja näin saattaa taiteen tuomaa syvyyttä paremmin näkyviin.
Kouluteatteri
Espoolaisella Auroran koululla yksi taidekasvatuksen muoto on koko koulun näytelmät. Kouluteatterin ytimen muodostavat koulun kerhot: teatteri-, bändi- ja kuorokerhot. Niiden työtä täydentävät valinnaiskurssit (mm. teatterimeikkaus, ääni- ja valotekniikka) sekä vuosiluokkien taideopetus. Auroralaisen konseptin kehittely on vienyt 15 vuotta. Projekteja on ollut kaikkiaan yli 20, ja mukana on ollut suuri joukko opettajia. Esityksiin on osallistunut 800 lasta.
Rakennamme siis yhdessä kaksi kertaa vuodessa noin 30–45 minuutin pedagogisesti ja teatteritaiteellisesti riittävän kunnianhimoisen esityksen. Jokaisessa näytelmässä on neljä eri miehitystä, joissa on kussakin noin 80 lapsiesiintyjää.
Pedagoginen kunnianhimoisuus viittaa näytelmän tekstiin sekä harjoitus- ja esiintymistapaan. Näytelmän tekstin on oltava kasvatuksellisesti arvokas. Hyvä näytelmä kertoo lapsille tärkeän tarinan, jossa on toivoa. Jossa pieni lopulta voittaa. Mutta jossa kohdataan myös elämään liittyviä isoja vaikeuksia.
Harjoitustapaa ohjaavia periaatteita ovat:
• välittäminen,
• keksimisen riemu,
• uurastaminen ja vastuunkantaminen,
• kaaoksen ja epävarmuuden kestäminen,
• ilmaisuun rohkaistuminen,
• osaamisesta ja oppimisesta nauttiminen ja
• ilon tuottaminen toisille.
Yhdessä tekeminen on väline ja päämäärä. Sillä on symbolinen arvo kaikille talossa työskenteleville. Me-henki voimistuu. Luokkien välinen kilpailu pehmenee. Opettajien erityistaidot tuottavat iloa suurelle joukolle lapsia. Eri vuosiluokille on varattu erilaisia tehtäviä: esiopetuksessa olevat, 1. ja 2. vuosiluokan oppilaat ovat usein eläimiä, 3. ja 4. vuosiluokan oppilailla on ryhmärooli (merirosvoja, vedenneitoja, kansaa, sotilaita) ja 5. ja 6. vuosiluokan oppilaat ovat puherooleissa.
Klassinen tarina on vasta raaka-ainetta. Käsikirjoitus on juoniskenaario, näytös- ja kohtauskuvaus, jota opettajien suunnitteluryhmä täydentää muun muassa lauluilla, musiikilla ja tehosteilla. Ohjaajan ja lasten tehtävä on kääntää kohtaus eläväksi toiminnaksi. Repliikkejä ei päntätä päähän plareista, vaan ne keksitään. Repliikit syntyvät lattialla. Lopullinen käsikirjoitus on esitys. Se kirjoitetaan taltioinnista talteen.
Meillä harjoitukset tapahtuvat pääosin siestalla klo 11.30–12.45, jolloin ei ole oppitunteja. Näin hyvä harrastus ei sotke tärkeää perustyötä. Harjoitusprosessissa voidaan erottaa neljä eri vaihetta. (1) Ensimmäisessä otetaan tarina haltuun kokonaisuutena kuuntelemalla, leikkimällä, katsomalla. Sen jälkeen se syödään kohtauksittain ja tiivistetään kuviksi, otsakkeiksi jne. Vaihe päättyy roolijakoon.
(2) Toisessa vaiheessa otetaan oma rooli haltuun. Roolia rakennetaan harjoituksissa elämällä kohtaukset ja niitä vastaavat lapselle tutummat tilanteet niin sanottuina tukiharjoituksina. Rooli tehdään kokien, paljon vähemmän älyllisesti analysoiden.
(3) Kolmannessa vaiheessa kokonaisuus syntyy osista, jotka saumataan toisiinsa. Näyttelemisen päälle tulevat vaatteet, valot, tehosteet, asemoinnit, musiikki, tehosteet jne.Osia hiotaan ja karsitaan. Puheen osuus minimoidaan.
(4) Viimeisessä vaiheessa opetellaan hallitsemaan keksitty kokonaisuus. Sisääntuloista tehdään seinille listat. Osat vedetään läpi peräkkäin. Pisteenä iin päälle tulevat ensimmäiset yleisökontaktit, joiden perusteella tehdään lopulliset ratkaisut.
Viimeisten 10 päivän aikana oppilaat joutuvat olemaan jonkin verran pois tunneilta. Viimeiset 3–4 päivää esiintyjät ovat ”teatterileirillä”, eivätkä he ole luokassa kuin poikkeuksellisesti. Tämä pyritään ottamaan huomioon vuosiluokkien työssä.
Harjoittelu tähtää mahdollisimman onnistuneeseen kohtaamiseen yleisön kanssa. Teatteritekniikka kuuluu tapaamme tehdä kouluteatteria. Esitykset olemme siirtäneet näyttämöluukusta lattialle lähemmäksi yleisöä. Kohtaamista harjoitellaan kenraaleilla. Kullakin miehityksellä on omansa ja sen jälkeen oma ensi-iltansa tai ensiaamunsa. Esityksiä tulisi olla ainakin muutama, jotta lapset ehtivät siirtyä osaamisessaan jo leikittelyn tasolle.
Esityksissä kunnioitetaan sekä katsojia että esiintyjiä. Juhlaan tullaan ajoissa; esitykseen ei pääse myöhässä. Esiintyjien on tehtävä parhaansa. Katsojien tehtävä on kannustaa ja nauttia. Katsoa sydämellä.
Kahdeksan viikon projekti päättyy hyvästijättöihin näytelmälle. Esitykset kuvataan, ja jokaisella on mahdollisuus ostaa tallenne muistoksi. Viimeisen esityksen jälkeen on usein karonkka, jossa syödään jotain hyvää. Näyttämö saa olla vielä päivän paikallaan, valoineen ja pukuineen. Uusi sukupolvi, esi- ja alkuopetuksen vuosiluokat tulevat sitten saliin ja saavat leikkiä läpi näytelmän. Seuraavalla viikolla sali puretaan. Ja mukana olleet oppilaat saavat diplomin omasta osuudestaan todistuksen liitteeksi.
Koko koulun näytelmä ei synny tyhjästä
Meille kouluteatteri on työtä, ja opettajat tekevät sitä pääosin palkasta ja ammatikseen. Loput tehdään talkoilla pelkällä pitsalla. Varaamme tuntikehyksestä opettajille tunteja siihen, että viimeisellä viikolla keskeiset harjoittajat voivat olla salissa ja että heidän luokissaan on sijaisopettaja. Monen toimijan yhteistyötä tukee ”lentotaulu”, josta voi seurata kunkin vastuualueen etenemistä – ja tulla apuun, jos kone ei pääse omin avuin lentoon.
Koko koulun näytelmät Aurorassa:
• Aristokatit
• Hannu ja Kerttu (ratanäytelmä)
• Hölmöläiset (ratanäytelmä)
• Kasper, Jesper ja Joonatan
• Kaunotar ja hirviö
• Kolme iloista rosvoa
• Kuningas ilman sydäntä
• Lumikki
• Nummisuutarin Esko
• Oliver Twist (2007)
• Pekka Töpöhäntä
• Peter Pan
• Peppi Pitkätossu
• Prinsessa Ruusunen
• Puna-Hilkka (ratanäytelmä)
• Robin Hood
• Ronja (2007)
• Totuuden helmi.
• Tuhkimo
Projektin viikkotaulutus
Viikko 0
• Käsikirjoittaja viimeistelee skenaarion
• Suunnittelukokoukset
Viikko 1
• Starttitilaisuudet
• Tarinan haltuunotto alkaa (harjoituksia noin 30 min/pv)
• Koteihin tiedotetaan harjoitusten aloittamisesta
• Vapaaehtoisia huoltajia kutsutaan mukaan projektiin (lavalle tai taustalle)
Viikko 2
• Tarinan haltuunotto jatkuu
Viikko 3
• Roolien jako
• Skenaarioiden jakaminen
• Roolien haltuunottoa
Viikko 4
• Harjoitellaan kohtauksittain omissa rooleissa
• Juliste valmistuu
Viikko 5
• Harjoitellaan kohtauksittain omissa rooleissa
• Naapurikouluille ja päiväkodeille lähetetään kutsut kenraaliharjoituksiin
Viikko 6
• Kohtausten jyystämistä rooleissa
Viikko 7
Maanantai
• Kohtausten viimeistelyä
• Luokat 1–4 harjoittelevat salissa.
• Puvustus valmis
Tiistai
• Varapäivä
Keskiviikko
• Läpimenoja miehityksittäin I ja II (harjoitukset jo 2 t)
• Luokat 1–4 mukana
• Meikkisuunnitelmat valmiit
Torstai
• Läpimenoja miehityksittäin III ja IV (harjoitukset jo 2 t)
• Luokat 1–4 mukana
Perjantai
• Talonmiehet rakentavat katsomon
• Valolaitteisto viritellään
• Bändi harjoittelee kämpässä, kuoro viimeistelee.
Sunnuntai
• Lavastustalkoot
Viikko 8
Maanantai
• Täydelliset läpimenot I ja II (harjoitukset klo 9–14)
• Mukana musiikki
• Vaatetus. Valot saadaan kohdalleen
Tiistai
• Täydelliset läpimenot III ja IV (harjoitukset klo 9–14)
• Mukana musiikki ja bändi
Keskiviikko
• Meikkaukset alkavat 1,5 tuntia ennen kenraalia.
• Kenraalit klo 9.30 (I) ja 11 (II) ja palaute
• Mahdolliset paikkausharjoitukset
Keskiviikkona illalla
• Miehitys I klo 18
• Miehitys II klo 19
• Luokkatoimikuntien puhvetti
• Esitys taltioidaan
Torstai
• Meikkaukset alkavat 1,5 tuntia ennen kenraalia.
• Kenraalit klo 9.30 (III) ja 11 (IV) ja palaute
• Mahdolliset paikkausharjoitukset
Torstaina illalla
• Miehitys III klo 18
• Miehitys IV klo 19
• Luokkatoimikuntien puhvetti
• Esitys taltioidaan
• Karonkka
Perjantai
• Teatterileikit pienille. Näytelmä leikitään oikeissa lavasteissa läpi
• Kukin alkuopetusluokka noin 20 minuttia
Viikko 9
Jälkityö
• Jaetaan diplomit osallistumisesta.
• Hoidetaan videoiden tilaukset, monistus ja toimitukset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti